Äiti, mie ja Diana. Los Helechosissa tutustuttiin ihan huippuihin naapureihin. Kiivettiin porukalla tsekkaamaan näköalapaikka Agulon yllä noin viiden tunnin patikalla :)
Vähän perspektiiviä.
Vuoren laella maisema näytti ihan erilaiselta kuin alhaalta uskoisi. Ei näkynyt marsilaisia :/
Kohteessa. Näköalaulokeasian lattia oli lasia, voin kertoa, että ei ollut ihan läpihuutojuttu tepastella sinne...
..mutta tässä todiste että kaikkine korkeanpaikan kammoineni kävin kuitenkin! Ihan hyvät oli näkymät kotikylälle suoraan alas. Heh.
Lounasbreikki, kelpasi.
Joka mutkan takana uusi ja erilainen maisema, loved it!
Pakko oli välillä pysähtyä vaan tuijottamaan. Jos oikeasti kiinnostaa miltä täällä näyttää, kannattaa lähteä itse reissuun! Voin suositella erittäin lämpimästi.
Kotiin.
Raskas työ vaatii kunnon palautuksen katolla.
Agulon kukat
Saatiin yökylään herra Gekko!
Feet up!
Perus porrastreeni! Ensin näitä muutama mutkallinen alas ja ylös Lepen kylään, siitä vielä pieni lasku Hermiquan rantaan. Ja sama reitti takaisin tietty!
Nousemassa Lepeen, tässä näkyy hyvin penkereet, joiden lomassa kulkevaa polkua laskin laaksoon. Penkereiden takana Agulo!
Kärpänen.
Lepe-Hermiqua
Playa de la Hermiqua. Eli kohteessa, pieni breikki ihan kaikesta aaltoja katsellen.
Breikki muurilla banaanipeltojen vieressä.
Onnea äiti <3
Synttäripäivällisen synttärijälkkärit paikalliseen tapaan. Tuota, nam. La Gomeran siirappia jne.
Lauantaina lähdettiin käymään Las Rosasissa. Sinne ajoi bussilla vain hetken. Käytiin katsomassa paikat ja syömässä :)
Vakiravintola.
Lauantaina lähdettiin käymään Las Rosasissa. Sinne ajoi bussilla vain hetken. Käytiin katsomassa paikat ja syömässä :)
Pähee vesipullo!
Sain pihvin, olin tyytyväinen.
Illalla nähtiin upein melkein täysikuu ikinä. Onneksi älyttiin lähteä katsomaan yön pimenemistä Agulon kujille lauantaina, täysikuuta päästiin nimittäin ihailemaan seuraavana iltana vain auton ikkunasta! Silloin ajettiin saaren halki Valle Gran Reystä ja kuu valaisi vuoret upeasti. <3
Pysähdy hengittämään. Aamukahvit merinäköalalla, joka aamu.
Hyvä kirja, halpa viini.
Auringonnousu Teneriffan takaa joka aamu lähes tasan klo 8.00. Such wow. Hyvä syy ja motivaatio herätä melkein joka aamu ajoissa, löysin siis viimein unirytmin - johan sitä oli puolisen vuotta etsitty!
Yksi parhaista jutuista oli kattoterassi, jolta näki täydellisen auringonnousun. Yhdistettynä aamukahviin ja jumppaan, sanoisin että aika bueno.
Naapurin kirkko, tasatunneista ei voi erehtyä. Eikä aina puolikkaistakaan. Joskus jäätiin vähän kyseenalaistamaan kellojen soiton syytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti