Sunnuntaina lähdettiin Monikan kanssa valmiiksi järjestetylle reissulle Pohjois-Hollantiin Giethoornin kylään, "Hollannin Venetsiaan". Reissulla oli mukana jokunen muukin yliopistolta, kannatti ehdottomasti lähteä! Kaupunkien ja historiallisten rakennusten ja coffeeshop -kylttien lisäksi oli kiva nähdä välillä kunnon maalaismaisemaa.


Maisemat olivat ihan uskomattoman suloisia, etenkin auringon paistaessa.
Järvellä tuli melkein koti-ikävä ja epätodellinen fiilis, että olenko yhtäkkiä tullut Saimaalle? Liian tasainen maisema ja liian suuret veneet palauttivat kuitenkin todellisuuteen. Kesken kanaaliajelun alkoi sataa ihan järkyttävän paljon vettä, ja suljimme veneen luukkuikkunat. Sadetta jouduimme pitelemään ravintolassa yhden kahvin verran, mutta lopulta pahin oli ohi ja pääsimme tutkimaan kylää tarkemmin polkuja ja siltoja pitkin. Sontikasta ei nimittäin olisi edes ollut paljoa apua..

Mutaisia teitä ja lätäköitä ei voinut olla huomaamatta, sillä onnistuin astumaan lätäkköön samalla jalalla kahdesti.
Sorsat saivat vähän lounasta! Koska aurinko alkoi vihdoin paistaa ja tuli lämpimämpi, pääsimme evästauolle kanaalin varrelle itsekin.
Giethoornissa oli ihania käsityöputiikkeja. Keskustaan osoittavan kyltin koko kertoo paljon kylän koosta.. Turisteja vilisi yllättävän paljon, kylä onkin kuulemma lähinnä loma-asumistarkoituksessa.
Hollanti muistutti epävakaista sääolosuhteistaan sään vaihtuessa reissun aikana ainakin kolmasti ja loppuviikon aiheuttama väsymys alkoi jo tuntua. Teki hyvää nähdä ihan erilaisia paikkoja ja hollantilaista maalaismaisemaa sekä höllätä vähän aikaa ilman mitään aikatauluja, reissata ja käydä kotona vain nukkumassa, mutta täytyy sanoa, että on myös ihanaa palata edes jonkunmoisiin rutiineihin! Huomenna alkaa nimittäin uudet kurssit, tällä kertaa tarkoitus olisi pysyä kärryillä alusta asti. Challenge accepted!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti